Seuraava teksti on vastine Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoitukseen Katainen puolustaa TTIP-sopimusta HS:n Vieraskynä-palstalla: “Hyödyttää eurooppalaisia monin tavoin” (5.2.). Vastinetta on tarjottu myös Helsingin Sanomien Mielipide-palstalle.
Katainen ja Malmström antavat TTIP-sopimuksesta harhaanjohtavaa tietoa
Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja kauppakomissaari Cecilia Malmström esittivät Vieraskynässä (HS 5.2.2015) harhaanjohtavia väitteitä TTIP-sopimuksesta ja sen neuvotteluprosessista.
Heidän mukaansa neuvotteluprosessi on ollut “avoimempi kuin missään aiemmassa kauppasopimuksessa”. Tämä ei pidä paikkansa: lukuisia kauppaneuvotteluja on käyty siten, että osapuolten neuvottelupositiot ovat olleet julkisia. TTIP-sopimusta koskevasta tiedosta suurin osa on tihkunut kansalaisille tietovuotojen kautta. Ne asiakirjat, joita komissio on kansalaisyhteiskunnan, meppien ja Euroopan oikeusasiamiehen painostuksesta julkaissut, ovat esitelleet vain joitain EU:n kantoja. Ne eivät tarjoa tietoa siitä, minkälaisia kompromisseja neuvottelupöydissä on tehty tai miten neuvottelut ovat edenneet.
Katainen ja Malmström myös kehuvat komission tavanneen prosessin aikana kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjä, ammattiliittoja ja yrityksiä. Corporate Europe Observatoryn selvityksen (07/2014) mukaan jo ennen neuvottelujen alkamista komission koolle kutsumista sidosryhmätapaamisista 92 % pidettiin yritysten tai niiden etujärjestöjen kanssa, 4 % asiantuntijatahojen kanssa ja vain 4 % yleistä etua ajavien toimijoiden kanssa. Tästä räikeästä epäsuhdasta ja kansalaisyhteiskunnan äänen järjestelmällisestä sivuuttamisesta johtuen yli 320 eurooppalaista järjestöä ovat syyskuusta 2014 lähtien keränneet itseorganisoitua kansalaisaloitetta neuvottelujen keskeyttämiseksi. Aloite on kerännyt jo yli 1,4 miljoonaa nimeä.
Katainen ja Malmström vakuuttavat kirjoituksessaan, etteivät eurooppalaiset normit ole sopimuksen myötä rapautumassa. Tuoreen tietovuodon mukaan TTIP-sopimukseen ollaan kuitenkin rakentamassa takaporttia normien heikennyksille: sopimukseen kuuluisi sääntely-yhteistyöelin, joka vakiinnuttaisi ja virallistaisi suuryritysten etuoikeutetun roolin tulevasta sääntelystä päätettäessä.
Katainen ja Malmström lupaavat TTIP-sopimuksen lisäävän vientimahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja. He eivät kuitenkaan erittele, missä vienti tai työpaikat lisääntyisivät. Tämä on ymmärrettävää, sillä esimerkiksi Tuftsin yliopistossa tehdyn vaikutusarvion (10/2014) mukaan sopimus tulisi Pohjois-Euroopassa vuoteen 2025 mennessä heikentämään nettovientiä 2 %:lla BKT:sta, laskemaan palkkoja, aiheuttamaan valtioille veronmenetyksiä ja vähentämään noin 223 000 työpaikkaa.
Katainen ja Malmström toistavat kirjoituksessaan komission lupausta siitä, että TTIP-sopimus hyödyttäisi ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tekniikka&Talous -lehden kyselyn (01/2015) mukaan suomalaisyrityksissä ei kuitenkaan yhdytä komission näkemykseen: yrityksissä pelätään sopimuksen suosivan suuryrityksiä, jotka ovat istuneet neuvottelupöydissä.
Täysin harhaanjohtavia Kataisen ja Malmströmin lupaukset eivät toki ole: sopimus tulisi todennäköisesti hyödyttämään suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia eurooppalaisia yrityksiä. EU:n jäsenmaiden tai kansalaisten etuja sopimus ei kuitenkaan edistä – ympäristöstä ja globaalista oikeudenmukaisuudesta puhumattakaan. Näiden lupauksien toistelu, tutkijoiden varoituksista ja kansalaisyhteiskunnan laajasta kritiikistä välittämättä, osoittaa komission varapuheenjohtajalta ja kauppakomissaarilta vakavaa harkintakyvyn puutetta.