Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet,
Kirjoitamme teille, jotta kiinnittäisitte huomionne 12. helmikuuta pidettävän täysistunnon äänestykseen koskien EU:n ja Singaporen investointisopimusta (EUSIPA).
Me yli 50 eurooppalaista ja 20 globaalia organisaatiota pyydämme, että ette ratifioisi EUSIPA:a. Ennen äänestystä pyydämme teitä ystävällisesti harkitsemaan seuraavia seikkoja ja kysymyksiä:
1. EUSIPA sisältää edelleen, lukuun ottamatta joitakin pieniä muutoksia, perinteisiä sijoittajan suojaa koskevia standardeja sekä investointituomioistuinjärjestelmän (ICS), joka on eräs sijoittajan ja valtion riitojenratkaisumekanismin (ISDS)1 muoto. Väitetään, että ICS on edistyksellisempi kuin ISDS näiden muutosten takia. Totuus kuitenkin on, ettei ICS korjaa seuraavia ISDS-järjestelmän peruspuutteita:
– Sopimus ei sisällä rajoituksia sijoittajien korvauksille. Tämä antaa sijoittajille paljon valtaa, koskien erityisesti niitä jäsenmaita, jotka joutuvat asettamaan tiukempia budjettirajoituksia.
– Välimiesten kannustimet vääristävät päätökset sijoittajien eduksi. Välimiesten ansiot koostuvat edelleen palkkioista, ei kiinteästä palkasta, ja tämän vuoksi palkkiojärjestelmä kannustaa välimiehiä suosimaan sijoittajia päätöksissään rohkaistakseen heitä nostamaan lisää kanteita.
– Oikeudelliset normit, kuten “legitiimit odotukset”, suosivat epäoikeudenmukaisesti sijoittajia. Kyseistä sanamuotoa on tulkittu niin laajasti, että jo melko tavanomaisten sääntelymuutosten voidaan katsoa rikkovan kyseistä normia.
– Riski sääntelyn jähmettymiseen on suuri. Periaatteessa mikä tahansa yksipuolinen sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisujärjestelmä johtaa siihen, että yritykset voivat painostaa hallituksia. Laajalti tunnettu tapaus – Vattenfall vs. Saksa I – osoittaa sen, miten valtiot mieluummin peruuttavat määräyksiään (tässä tapauksessa koskien päästörajoituksia), kuin puolustautuvat ISDS-kannetta vastaan.
2. EUSIPA ei turvaa sääntelyoikeutta. Investointisopimusten velvoitteet saattavat mennä EU:n ja sen jäsenmaiden kansainvälisistä ympäristö- ja ihmisoikeussopimuksista nousevien velvoitteiden edelle. Täten ei ole mitään takeita siitä, että Pariisin ilmastosopimus olisi etusijalla EUSIPA:an nähden. Tämä sopimus takaa laajat etuoikeudet sijoittajille sekä oikeuden haastaa lakeja ja tuomioistuinten päätöksiä, joiden tarkoituksena on suojella terveyttämme tai suojella meitä ilmastonmuutokselta.
3. EUSIPA vakiinnuttaa olemassa olevien, puutteellisten kahdenvälisten sopimusten pahimmat kohdat. Ongelmallisia ovatSingaporen vanhan sukupolven kahdenväliset voimassaolevat investointisopimukset 13 EU:n jäsenmaan kanssa, (joista 12 sisältävät ISDS:n2). Parannusta asiaan ei tuo nykyisten kahdenvälisten investointisopimusten korvaaminen sopimuksella, joka laajentaa sopimusten pahimpien puutteiden soveltamisalan 12:sta 27:ään jäsenmaahan. Uusi sopimus sen sijaan sitoo kaikki jäsenmaat näihin vahingollisiin järjestelyihin. Tällä hetkellä hallituksilla on oikeus milloin tahansa irtisanoa vähintään 7 sopimusta 12:sta (sekä oikeus irtisanoa loput sopimuksista tulevien vuosien aikana). EUSIPA:n mennessä läpi, koskee sopimus koko EU:a, jonka jälkeen sopimuksen irtisanominen on lähes mahdotonta.
4. ISDS on epäonnistunut ja kuoleva järjestelmä. Ääni EUSIPA:lle merkitsee tukea järjestelmälle, joka ei ole palvellut tarkoitustaan – houkutella suoria ulkomaisia sijoituksia3 – vaan on sen sijaan vahingoittanut hallitusten kykyä säännellä yleisen edun nimissä. Hallitukset ympäri maailmaa – mukaan lukien Etelä-Afrikka, Indonesia, Tanzania ja jopa Yhdysvallat – ovat vetäytymässä järjestelmästä. Euroopassa meidän tulisi tehdä samoin.
5. EUSIPA on askel taaksepäin. Se sisältää yleislausekkeen, joka antaa sijoittajille mahdollisuuden viedä myös kuntien tekemät päätökset kansainväliseen riitojenratkaisuun. Yleislausekkeet johtavat siihen, että yksityiset kaupalliset sopimukset nostetaan kansainvälisen oikeuden tasolle. ICS:n aiheuttamat kustannukset aiheuttavat todellisen riskin sille, että sääntely jähmettyy paikallisella ja alueellisella tasolla.
6. Investointien edistämisessä tulisi huomioida sekä määrä että laatu. Kansainvälisten investointien avulla voitaisiin rahoittaa osa vuosittaisesta 3,9 biljoonan Yhdysvaltain dollarin summasta, jota tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGs) rahoittamiseksi. Hallitusten tulisi kuitenkin voida säännellä yksityisen sektorin resursseja varmistaakseen, että investoinnit kohdistuvat alueelliseen kehitykseen ja toimintaan, edistäen kestävän kehityksen tavoitteita. EUSIPA heikentää hallitusten kykyä säännellä investointeja tavalla, joka tuottaisi myönteisiä vaikutuksia, kuten kunnollisia työpaikkoja, verokertymiä tai teknologian siirtoa.
7. Kansa on torjunut ISDS:n. Kun äärioikeistolainen autoritaarisuus saa valtaa, on sinun aika näyttää äänestäjillesi, että kuuntelet niitä yli 300 000 eurooppalaista4, jotka ovat allekirjoittaneet vetoomuksen ISDS:n lakkauttamiseksi sen kaikissa muodoissa, mukaan lukien ICS:n ja monenvälisen investointituomioistuimen (MIC).
8. Ylikansalliset yhtiöt tarvitsevat sääntöjä, eivät epäoikeudenmukaisia etuoikeuksia. Hyperglobalisoituneessa maailmassamme globaaleja markkinoita hallitsee yhä keskittyneempi ryhmä yrityksiä. Niillä on erityisoikeudet nostaa kanteita hallituksia vastaan mutta ei mitään kansainvälisiä velvoitteita olla loukkaamatta ihmisoikeuksia. Viimeisten vuosikymmenten aikana yhtiöiden valta on kasvanut ennennäkemättömäksi. Nyt olisi välttämätöntä rajoittaa yritysten valtaa sekä lisätä niiden vastuullisuutta. Tässä yhteydessä on selvää, etteivät yritykset tarvitse erillistä ISDS/ICS-tuomioistuinjärjestelmää. Sen sijaan tarvitsemme MEP:ien tuen vahvalle, sitovalle YK-sopimukselle koskien ylikansallisia yhtiöitä ja ihmisoikeuksia. Tämä antaisi ihmisille kansainväliset takeet siitä, että yhtiöt voidaan asettaa vastuuseen teoistaan.
Olemme käytettävissänne, jos tarvitsette aiheesta lisätietoa tai tutkimusmateriaalia.
1 EUSIPA sisältää vahvan investointisuojan, joka voidaan toimeenpanna sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin avulla. Määritelmä sijoittaja/sijoitus on hyvin laaja, kattaen arvopaperisijoitukset, velkakirjat, liikearvon ja immateriaalioikeudet. EUSIPA ei sisällä minkäänlaisia velvoitteita sijoittajille, eikä se velvoita yrityksiä ensin käyttämään kaikkia muutoksenhakukeinoja paikallisissa tuomioistuimissa.
2 Singaporella on voimassaolevia kahdenvälisiä investointisopimuksia Alankomaiden, Iso-Britannian, Ranskan, Belgian, Luxemburgin, Puolan, Tsekin tasavallan, Unkarin, Latvian, Slovenian, Bulgarian, Slovakian ja Saksan kanssa (mutta se ei sisällä ISDS:ää.)
3 Brasilia on listattu neljänneksi suurimmaksi suorien ulkomaisten investointien vastaanottajaksi maailmanlaajuisesti (UNCTAD, 2018), vaikkei se ole allekirjoittanut ainuttakaan ISDS-ehtoja sisältävää investointisopimusta. Etelä-Afrikassa, Indonesiassa ja Intiassa suorien ulkomaisten investointien määrä on pysynyt samana, tai jopa noussut sen jälkeen, kun maat ovat ottaneet tuntuvia askeleita ISDS:n rajoittamiseksi.
4 22.1.2019 laaja sosiaalisten organisaatioiden ja liikkeiden yhteenliittymä avasi eurooppalaisen vetoomuksen allekirjoituksia varten 16 jäsenmaassa. Vetoomuksessa vaaditaan “Oikeuksia ihmisille, säännöt yrityksille – Stop ISDS!”.
| Eurooppalaiset organisaatiot: | |
| European Coordination Via Campesina | Europe |
| Institute for Agriculture and Trade Policy | Europe |
| Friends of the Earth Europe | Europe |
| Corporare Europe Observatory | Europe |
| Attac Austria | Austria |
| Federal Chamber of Labour | Austria |
| 11.11.11- Coalition of the Flemish North-South Movement | Belgium |
| AEFJN | Belgium |
| European Environmental Bureau (EEB) | Belgium |
| NaZemi | Czech Republic |
| NOAH | Denmark |
| TTIP Network Finland | Finland |
| ActionAid France – Peuples Solidaires | France |
| AEFJN | France |
| Aitec | France |
| Alternatiba | France |
| Amis de la Terre France (Friends of the Earth France) | France |
| Attac France | France |
| BLOOM | France |
| CADTM Comité pour l’annulation des dettes illégitimes | France |
| Ceras | France |
| CGT | France |
| Collectif Ethique sur l’étiquette | France |
| Comité Pauvreté et Politique | France |
| Confédération paysanne | France |
| CRID | France |
| Emmaüs International | France |
| FIDH | France |
| France Libertés | France |
| Veblen Institute | France |
| Forum Fairer Handel | Germany |
| Forum on Environment and Development | Germany |
| Netzwerk Gerechter Welthandel | Germany |
| PowerShift | Germany |
| foodwatch international | Germany, France, Netherlands |
| STOP TIIP CETA TiSA Greece | Greece |
| Platform Duurzame en Solidaire Economie | Netherlands |
| TNI | Netherlands |
| Vrijschrift | Netherlands |
| SOMO | Netherlands |
| TROCA- Plataforma por um Comércio Internacional Justo | Portugal |
| Umanotera | Slovenia |
| Aire Limpio asociación ecologista | Spain |
| Amigos de la Tierra | Spain |
| ASOCIACIÓN PRO DERECHOS HUMANOS DE ANDALUCIA | Spain |
| Attac Spain | Spain |
| Campaña “No a los tratados de comercio e inversión” | Spain |
| Campanya Catalunya No als TCI | Spain |
| CECU – Confederación de Consumidores y Usuarios | Spain |
| Confederación Intersindical | Spain |
| Coordinadora Estatal de Comercio Justo | Spain |
| Diem25 | Spain |
| Ecologistas en Acción | Spain |
| Enginyeria Sense Fronteres | Spain |
| Entrepueblos – Entrepobles – Entrepobos – Herriarte | Spain |
| Fundacions Darder Mascaro | Spain |
| Observatorio de Multinacionales en América Latina – Paz con Dignidad | Spain |
| UGT | Spain |
| USO | Spain |
| Jordens Vänner | Sweden |
| Latinamerikagrupperna/Solidarity Sweden-Latin America | Sweden |
| global justice now, manchester | UK |
| Greater Manchester Trade Action Network | UK |
| War on want | UK |
| Kansainvälinen tuki: | |
| Amigos de la Tierra América Latina y el Caribe | ALC |
| Asamblea Argentina Mejor sin TLC | Argentina |
| ATTAC Argentina | Argentina |
| Ecore – Equipo de Colaboración y reflexion | Honduras |
| Indonesia for Global Justice (IGJ) | Indonesia |
| Kesatuan Nelayan Tradisional Indonesia (KNTI) | Indonesia |
| Solidaritas Perempuan | Indonesia |
| Koalisi Rakyat untuk Keadilan Perikanan (KIARA) | Indonesia |
| Wahana Lingkungan Hidup Indonesia (WALHI) | Indonesia |
| Konfederasi Serikat Buruh Sejahtera Indonesia (KSBSI) | Indonesia |
| Koalisi Rakyat untuk Hak Atas Air (KRuHA) | Indonesia |
| Kesatuan Perjuangan Rakyat (KPR) | Indonesia |
| Indonesia AIDS Coalition (IAC) | Indonesia |
| Bina Desa | Indonesia |
| Indonesian Human Rights Comittee for Social Justice (IHCS) | Indonesia |
| WomanHealth Phiippines | Philippines |
| Focus on the Global South | Thailand (regional) |
| REDES – Amigos de la Tierra | Uruguay |