Käännös tekstistä: Review of EC proposals for modernisation of the Energy Charter Treaty (ECT), Friends of the Earth Europe, April 24 2020
Euroopan komissio on saanut valmiiksi tekstiehdotuksensa energiaperuskirjan uudistamiseksi. Uusimmassa versiossa on huomioitu jäsenmailta saatu palaute, ja tekstiehdotuksella tuodaan EU:n tavoitteet neuvottelupöydälle. EU on asettanut energiaperuskirjan modernisoinnin tavoitteeksi sen, että korjattu sopimus ”edistää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista”.
EU:n ehdottamat konkreettiset korjaukset eivät kuitenkaan riitä turvaamaan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa tai rajoittamaan maapallon lämpötilan nousua 1,5 asteeseen. Sopimus olisi edelleen keskeinen este myös Euroopan vihreän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle, vaikka EU:n ehdottamat korjaukset hyväksyttäisiinkin.
- EU ei ehdota mitään konkreettisia toimenpiteitä fossiilisiin polttoaineisiin (hiileen, öljyyn ja kaasuun) tehtyjen ulkomaisten investointien suojan poistamiseksi. Yhtiöt, jotka kaivavat, jalostavat ja kuljettavat fossiilisia polttoaineita tai käyvät niillä kauppaa, hyötyisivät jatkossakin energiaperuskirjan säännöistä, jotka takaisivat sijoittajille laajat oikeudet: Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun (FET), mukaan lukien sijoittajan “perusteltujen odotusten” suojan, suojan välilliseltä pakkolunastukselta sekä suosituimmuuskohtelun (MFN).
- EU ehdottaa, että sopimukseen kirjataan valtioiden sääntelyoikeus oikeutettujen poliittisten tavoitteiden, kuten kansanterveyden, ilmaston ja ympäristön suojelun, toteuttamiseksi. Tällä kirjauksella ei kuitenkaan olisi kovin paljon merkitystä, sillä sijoittajat voisivat edelleen vaatia miljoonien tai jopa miljardien korvauksia sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin (ISDS) kautta, jos valtion sääntelytoimet vaikuttaisivat haitallisesti sijoittajien voittoihin. Pelkästään se, että sijoittaja voi uhata korvauskanteen nostamisella, riittää usein saamaan hallitukset antamaan periksi sijoittajien vaatimuksille ja vesittämään ilmastotoimia tai luopumaan niistä (sääntelyn jähmettyminen). Komission ehdottamat reformit eivät lopettaisi yhä lisääntyviä, energiaperuskirjan perusteella nostettavia ISDS-kanteita, ja veronmaksajat maksaisivat edelleen korvaustuomioista tai sovitteluratkaisuista aiheutuvat kustannukset.
- EU ehdottaa joitakin muutoksia energiaperuskirjan vanhanmalliseen ISDS-mekanismiin. Ehdotetut muutokset eivät kuitenkaan korjaisi ISDS:n perusongelmia: Sijoittajat voisivat edelleen ohittaa kansalliset tuomioistuimet, sijoittajille ei asetettaisi mitään velvoitteita kunnioittaa ihmisoikeuksia, ilmastoa tai ympäristöä eikä valtioille tai kansalaisille annettaisi oikeutta nostaa kanteita sijoittajia vastaan. EU:n ehdotukset keskittyvät menettelyihin liittyviin kysymyksiin, kuten läpinäkyvyyden lisäämiseen, perusteettomien kanteiden vähentämiseen ja velvollisuuteen luovuttaa tietoja kolmannen osapuolen rahoituksesta. EU:n ehdotukset eivät merkittävästi rajoittaisi sijoittajien oikeuksia, jotka liittyvät tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun (FET), sijoittajan perusteltujen odotusten suojaan tai suosituimmuuskohteluun (MFN). EU:n esityksen mukaan valtioiden oikeutettuja toimia yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi ei voitaisi pitää välillisenä pakkolunastuksena, mutta esitys jättää edelleen sijoittajille mahdollisuuden haastaa valtioiden sääntelytoimia FET-artiklan, sijoittajan perusteltujen odotusten suojan tai muiden sijoittajan oikeuksien nojalla.
- Heinäkuussa 2017 komissio julisti, että vanhanmallinen ISDS on kuollut. Komissio ehdotti uuden investointituomioistuinjärjestelmän käyttöönottoa, joka sisällytettiin EU:n ja Kanadan väliseen CETA-sopimukseen. EU on myös ehdottanut tähän malliin perustuvan Monenvälisen investointituomioistuimen (MIC) perustamista YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnassa UNCITRAL:issa, jossa valtiot parhaillaan käyvät keskusteluja ISDS-järjestelmän uudistamisesta. Tästä huolimatta EU:n ehdotukset energiaperuskirjan uudistamiseksi jäävät puolitiehen verrattuna CETA-sopimukseen tai EU:n Monenvälistä investointituomioistuinta koskevaan esitykseen. EU ei ehdota muutoksenhakumekanismia, jonka avulla välimiestribunaalien päätösten johdonmukaisuutta ja ennustettavuutta olisi mahdollista parantaa. EU:n ehdotuksessa ei esitetä palkkiopohjalla toimivien välimiesten vaihtamista kiinteää palkkaa saaviin tuomareihin tai muitakaan keinoja välimiesten eturistiriitojen poistamiseksi. EU:n ehdotuksen uusimmassa versiossa viitataan käynnissä oleviin neuvotteluihin Monenvälisen investointituomioistuimen perustamisesta UNCITRAL:issa ja esitetään, että energiaperuskirjaan liittyviä investointiriitoja voitaisiin tulevaisuudessa käsitellä myös Monenvälisessä investointituomioistuimessa. Ottaen huomioon, että sellaiset maat kuin Yhdysvallat ja Japani vastustavat tiukasti EU:n ehdotusta, ei ole mitään takeita siitä, että joskus voitaisiin sopia Monenvälisen investointituomioistuimen perustamisesta. Ja vaikka tuomioistuin perustettaisiin, kestäisi monta vuotta ennen kuin se voisi aloittaa toimintansa. Siihen asti energiaperuskirjan riitojenratkaisumekanismi perustuisi edelleen pitkälti vanhaan ”kuolleeseen” ISDS-malliin.
- Jotta voitaisiin toteuttaa oikeudenmukainen energiasiirtymä ja saavuttaa hiilineutralius, on selvää, että hallitusten pitää voida kohdella hiili-intensiivisiä energiainvestointeja syrjivästi ja suosia investointeja uusiutuvaan energiaan sekä energiakysynnän vähentämiseen. Nykyisellään energiaperuskirja ei salli tällaista diskriminointia, eikä EU:n esitys sisällä mitään muutosehdotuksia tässä suhteessa.
- EU ehdottaa kestävää kehitystä koskevien lukujen lisäämistä energiaperuskirjaan. Ne eivät kuitenkaan sisältäisi sitovia velvoitteita eikä sanktioihin nojaavia toimeenpanomekanismeja. Ne olisivat vain heikkoja, ei-sitovia lausuntoja, joita osapuolet ”ottavat huomioon”, ”tunnustavat”, ”edistävät” ja ”pyrkivät toteuttamaan” kestävän kehityksen aikaansaamiseksi, tai joissa toistetaan lupaukset siitä, että hallitukset panevat toimeen aikaisemmin solmittuja sopimuksiaan. Tämä pätee myös Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tärkeimpiin yleissopimuksiin. EU ei ehdota, että näiden sopimusten ratifiointi tulisi pakolliseksi sopimusosapuolille. Tällaisilla lausunnoilla ei ole mitään oikeudellista merkitystä.