Vuosi sitten, syksyllä 2016, kansalaisyhteiskunnan vastarinta CETA-sopimusta vastaan huipentui Belgian Vallonian alueparlamentin rohkeaan toimintaan CETA-sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Vallonia vaati silloin, että Belgia sitoutuu pyytämään lausunnon EU-tuomioistuimelta CETA-sopimuksen investointisuojan ja riitojenratkaisumekanismin (ICS) yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa ennen kuin se antaa Belgialle luvan CETA-sopimuksen allekirjoittamiseen.
Kansalaisyhteiskunnan vankasta vastarinnasta huolimatta CETA-sopimus on sen jälkeen edennyt viimeiseen vaiheeseensa, jäsenmaiden parlamenttien hyväksyttäväksi. Mutta tämä ei välttämättä vielä ole viimeinen etappi CETA:n vaivalloisella tiellä. Nyt alkaa päinvastoin näyttää siltä, että EU-tuomioistuin Vallonian ansiosta ehkä pystyy siihen, mihin kansalaisyhteiskunnan voimat eivät yksin ole tähän asti riittäneet: kaatamaan CETA-sopimuksen. Belgia nimittäin lunasti lupauksensa 6.9.2017, osana Vallonian kanssa tekemäänsä sopimusta, ja lähetti EU-tuomioistuimelle lausuntopyynnön CETA:n riitojenratkaisumekanismin ICS:n yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa.1
Ensimmäinen merkki siitä, että EU-tuomioistuin saattaisi vielä kaataa CETA-sopimuksen, saatiin keväällä, kun EU-tuomioistuin antoi ns. Singapore-lausuntonsa. Lausunto koski päätösvallan jakoa EU:n ja sen jäsenmaiden välillä hyväksyttäessä EU:n ja Singaporen välistä vapaakauppasopimusta, joka rakenteeltaan ja sisällöltään on periaatteessa samanlainen kuin CETA-sopimus.2
Lausunnon mukaan Singapore-sopimuksen investointisuoja ja sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumekanismi tekee siitä ns. sekasopimuksen, mikä edellyttää sen hyväksymistä EU-parlamentin ja neuvoston lisäksi kaikkien jäsenmaiden kansallisissa parlamenteissa. Päätös oli pettymys komissiolle, joka oli toivonut että Singapore-sopimusta olisi pidetty ns. EU-sopimuksena, joka olisi voitu hyväksyä pelkästään EU-parlamentin ja neuvoston määräenemmistön turvin. Lausunto merkitsee sitä, että myös kaikki EU:n tulevat kauppasopimukset, jotka sisältävät investointisuojan ja sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin, vaativat kaikkien jäsenmaiden kansallisten parlamenttien ratifiointia.
Singapore-ratkaisu pani EU:n kauppasopimusarkkitehtuurin uusiksi
Koska CETA-sopimuksen läpivieminen sekasopimuksena on osoittautunut hyvin raskaaksi prosessiksi, komission johtopäätös Singapore-lausunnosta oli se, että EU:n kauppasopimusten rakennetta on pakko muuttaa. EU aikoo tulevissa kauppasopimuksissaan irrottaa investointisuoja- ja riitojenratkaisukysymykset erillisiksi investointisuojasopimuksiksi, jolloin varsinaisten kauppasopimusten hyväksyminen helpottuu, kun ne voidaan luokitella EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluviksi sopimuksiksi.3 Investointisuojasopimukset jäisivät edelleen sekasopimuksiksi, jotka vaatisivat kaikkien kansallisten parlamenttien hyväksynnän.
CETA-sopimuksen muuttaminen enää tässä vaiheessa on komission mukaan poissuljettua. CETA ei kuitenkaan enää nykyisessä muodossaan voi toimia uusien kauppasopimusten mallina, kuten komissio oli toivonut.
EU-tuomioistuimen lausuntoa riitojenratkaisumekanismista ei pyydetty taktisista syistä
Ratkaiseva kysymys CETA-sopimuksen kannalta, eli kysymys investointisuojan ja sijoittajan ja valtion välisen riiitojenratkaisumekanismin ICS:n yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa, on edelleen avoin. CETA:n kannattajat komissiossa, EU-parlamentissa ja jäsenmaissa ovat tähän asti kaikin keinoin yrittäneet runnoa sopimusta läpi selvittämättä sopimuksen juridisesti heikoimman kohdan, eli ICS:n4, lainmukaisuutta. He ovat ilmeisesti luottaneet siihen, että jos kysymys vielä jossain vaiheessa viedään EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi, CETA-sopimuksen hyväksymisprosessi on ehtinyt edetä jo niin pitkälle, että EU-tuomioistuin joutuu joustamaan, kun se asetetaan tapahtuneen tosiasian eteen.
Komissio olisi halutessaan voinut liittää Singapore-sopimusta koskevaan lausuntopyyntöönsä myös kysymyksen investointisuojasta ja sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisumekanismin yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa. Se jätettiin kuitenkin tekemättä. Myös jäsenvaltiot, EU-parlamentti tai neuvosto olisivat halutessaan voineet hankkia unionin tuomioistuimen lausunnon CETA:n investointisuojan ja ICS:n lainmukaisuudesta, mutta kukaan ei halunnut tehdä sitä. Ruma esimerkki CETA:n puolustajien taktiikasta nähtiin viime vuodenvaihteessa, kun EU-parlamentissa äänestettiin nurin ehdotus pyytää tämä lausunto EU-tuomioistuimelta.
CETA kaatuu jos tuomioistuin toteaa, että ICS sotii EU-lakia vastaan
CETA:n kannattajien jarrutustaktiikka on Belgian lausuntopyynnön myötä nyt käytetty loppuun, ja EU-tuomioistuimen lausunto saattaa ratkaista CETA:n kohtalon. CETA kaatuu, jos tuomioistuin toteaa, että sopimuksen sisältämä sijoittajansuoja ja riitojenratkaisumekanismi ICS sotivat EU-lakeja vastaan. Se olisi kova isku myös EU:n suunnitelmille perustaa uusi kansainvälinen, monenvälinen investointituomioistuin (MIC), jonka alaisuuteen olisi tarkoitus siirtää kaikki EU:n ja sen jäsenmaiden kauppasopimukset ja johon myös kaikki muut halukkaat maat voisivat liittyä myöhemmin.
EU-tuomioistuimen lausunnon valmistumiseen saattaa kuitenkin mennä parikin vuotta, ja aika on kriittinen tekijä, joka saattaa vaikuttaa päätöksen sisältöön. CETA:n väliaikainen soveltaminen, joka astui voimaan 21.9.2017, alkaa pian muuttaa kauppavirtojen suuntia ja Euroopan talous alkaa sopeutua muutoksiin. Asiantuntijoiden mukaan tuomioistuin joutuu päätöksessään ottamaan huomioon paitsi investointisuojaan ja ICS:ään liittyvät ongelmat myös EU:n kokonaisedun, joten lopputulosta on hyvin vaikeata ennustaa. Jos lausunto on myönteinen, emme tiedä mitä tapahtuu.
Mutta jos CETA:n kannattajat ovat yrittäneet pelata aikaa, mekin voimme yrittää tehdä sitä. Suomen hallituksen esitys CETA-sopimuksen hyväksymisestä on ennakkotietojen mukaan tulossa eduskuntaan viikolla 43, eli lokakuun viimeisellä viikolla. Voimme täysin perustellusti kysyä, miksi eduskunnan pitäisi ratifioida CETA-sopimus nyt, kun emme edes vielä tiedä, onko sopimus ylipäänsä yhteensopiva EU-lainsäädännön kanssa. Paljon järkevämpää olisi odottaa ja katsoa ensin, mihin ratkaisuun EU-tuomioistuin päätyy. Silloin jäisi aikaa tehdä kunnolliset selvitykset CETA:n vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, kaivostoiminnan ympäristöhaittojen vähentämiseen, kemikaali- ja ruokaturvallisuuteen ja moniin muihin esiin nostettuihin huolenaiheisiin.
CETA-sopimuksen hyväksymisprosessin vaiheet:
- Neuvottelut CETA-sopimuksesta (EU:n ja Kanadan välinen laaja-alainen kauppasopimus) aloitettiin 2009 ja saatiin päätökseen 2014.
-
Euroopan komissio pyysi heinäkuussa 2015 EU-tuomioistuimelta lausuntoa hyvin paljon CETA-sopimusta muistuttavan EU-Singapore-sopimuksen toimivallan jaosta EU:n ja jäsenmaiden välillä. Pyynnön taustalla olivat komission ja jäsenmaiden erimielisyydet siitä, tulisiko CETA-sopimus hyväksyä ns. EU-sopimuksena vai sekasopimuksena.
-
Heinäkuussa 2016 komissio taipui jäsenmaiden painostukseen toimivaltakiistassa ja esitti CETA-sopimuksen hyväksymistä sekasopimuksena.
- CETA-sopimuksen tekninen laillisuustarkastus saatiin päätökseen 2016.
- EU:n jäsenmaat ja Kanada allekirjoittivat sopimuksen 30.10.2016. Vallonian alueparlamentti asetti kuitenkin Belgian allekirjoituksen hyväksymisen ehdoksi sen, että Belgia pyytää EU-tuomioistuimelta lausunnon Ceta-sopimuksen riitojenratkaisumekanismin (ICS) yhteensopivuudesta EU:n lainsäädännön kanssa.
- EU-parlamentti hyväksyi CETA-sopimuksen 15.2.2017.
- Kanada ratifioi CETA-sopimuksen 17.5.2017.
– EU-tuomioistuin antoi lausuntonsa EU:n ja jäsenmaiden toimivallan jaosta Singapore-sopimuksen osalta 16.5.2017. Tuomioistuin katsoi, että suurin osa sopimuksen sisällöstä kuuluu EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin, mutta arvopaperisijoitukset, investointisuoja ja riitojen ratkaisu sijoittajan ja valtion välillä kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. -
Osana Vallonian kanssa tekemäänsä sopimusta Belgia esitti EU-tuomioistuimelle lausuntopyynnön CETA:n investointisuojan yhteensopivuudesta EU-lainsäädännön kanssa 6.9.2017.
-
CETA-sopimuksen väliaikainen soveltaminen EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvien osioiden osalta alkoi 21.9. 2017.
-
Tähän mennessä 7 jäsenmaata ovat ratifioineet CETA-sopimuksen: Latvia, Tanska, Malta, Espanja, Kroatia, Tsekin tasavalta ja Portugali.
-
Suomessa hallituksen esitys eduskunnalle CETA:n hyväksymisestä annettaneen lokakuun viimeisellä viikolla.
Viitteet:
2 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2017-AK-135336.pdf#search=UM2017-00708
3 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2017-AK-139036.pdf
- 4 ICS saattaa vaikuttaa EU:n oikeusjärjestyksen itsenäisyyteen ja erityisesti EU-tuomioistuimen yksinoikeuteen tulkita EU-lakia. Vaikka ICS voi ottaa huomioon kansallista lainsäädäntönä ja EU-lakia vain ”tosiasiana”, päätösten tekoon sisältyy väistämättä aina myös jonkinlaista laintulkintaa. ICS:n tribunaalien sitovat ja toimeenpanokelpoiset päätökset jäsenvaltioiden korvausvelvollisuudesta voivat myös vaarantaa EU-lain tehokasta ja yhtenäistä soveltamista.
- EU-tuomioistuin menettää yksinoikeutensa käsitellä yksityishenkilöiden (ja yritysten) EU:ta vastaan nostamia korvauskanteita kun ulkomaiset yritykset voivat nostaa vahingonkorvauskanteita EU:ta vastaan myös ICS:ssä.
- ICS uhkaa EU-tuomioistuimen yksinoikeutta päättää EUn ja jäsenmaiden toimivallan jaosta, sillä se voi tietyissä tapauksissa päättää siitä, toimiiko EU vai jäsenmaa vastaajana yrityksen nostamassa oikeusjutussa.
- ICS voi vaikuttaa haitallisesti sisämarkkinoiden toimintaan asettaessaan kotimaiset ja ulkomaiset yritykset eriarvoiseen asemaan, kun se antaa ulkomaisille yrityksille etuoikeuden ohittaa kansalliset tuomioistuimet ja turvautua rinnakkaiseen oikeusjärjestelmään.