Joukko kauppapoliittisia aktiiveja kokoontui torstaina iltapäivällä lähettämään kuvaterveiset CETA-sopimusta ajaville EU-päättäjille. Tempauksen osallistujat halusivat muistuttaa EU-päättäjiä ja Suomen lainsäätäjiä siitä, että suuryritysten etuja ajavien kauppasopimusten sijaan niiden tulisi ajaa ihmisiä ja ympäristöä suojelevaa kauppapolitiikkaa.
“Olisi hienoa nähdä EU-päättäjiä yhtä innokkaasti ajamassa sitovaa sopimusta ihmisoikeusrikkomuksia tehneiden suuryritysten saattamiseksi vastuuseen”, sanoi TTIP-verkoston Marissa Varmavuori Genevessä 24.-28.10. käytäviin YK:n yritysvastuuneuvotteluihin viitaten. “Mutta sillä saralla EU ja sen jäsenvaltiot ovat valitettavasti olleet kovin passiivisia.”
Euroopan unionin ja Kanadan välistä laaja-alaista talous- ja kauppasopimusta CETA:a on puolustettu muun muassa yhteiseen arvopohjaan vedoten.
“CETA-sopimus on valmisteltu pimennossa ja epädemokraattisesti. Lisäksi Euroopan komissio ja Kanada ovat painostaneet sopimusta kritisoineet EU-maat sopimuksen taakse yksi toisensa jälkeen. Tämäkö edustaa niitä jaettuja arvoja, joiden vuoksi maailmankaupan pelisäännöistä pitäisi sopia ennemmin länsimaiden kuin esimerkiksi Kiinan ehdoilla?” tempaukseen osallistunut Johanna Kähäri kysyy.
Torstai-iltapäivällä tuli julki tieto, että Belgian alueparlamentit olivat saavuttaneet keskenään sopimuksen, jonka ehdoilla Belgia voisi CETA:n hyväksyä. CETA oli määrä allekirjoittaa jo torstaille 27.10. suunnitellussa EU-Kanada-huippukokouksessa, mutta allekirjoitusseremoniat peruuntuivat Vallonian alueparlamentin vastustuksen vuoksi. EU tarvitsee CETA:n hyväksymiseen kaikkien jäsenvaltioidensa yksimielisen päätöksen ja Belgia puolestaan kaikkien alueparlamenttiensa hyväksynnän.
Belgiassa syntynyt sopu CETA-sopimuksen hyväksymisestä on ehdollinen ja jättää Belgian alueparlamenteille edelleen veto-oikeuden sopimuksen kaatamiseen. Vallonian asettamien ehtojen taustalla on sopimustekstien perusteellinen läpikäyminen ja kansalaisten kuuleminen. Narinkkatorin tempauksen osallistujat olivat pettyneitä, etteivät päättäjät Suomessa ole olleet kiinnostuneita perehtymään CETA-sopimukseen valloonien lailla.
“Omituisinta tässä tilanteessa on se, että muiden 27 EU-maan puolesta sopimus olisi päästy allekirjoittamaan täysin ilman kansalaiskeskustelua. Vallonian parlamentti oli ainoa, joka ei ollut valmis ostamaan CETA:a säkissä”, TTIP-verkoston Maria Brommels huomauttaa.
Vallonia ei kuitenkaan ole CETA-kritiikkinsä kanssa suinkaan yksin. Yli 100 eurooppalaista juristia on taannoin ottanut kriittisesti kantaa CETA:an suunniteltuun investointisuojaan. Lähes 3,5 miljoonaa eurooppalaista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen sopimusta vastaan. Yli 2000 kaupunkia Euroopasta on julistautunut CETA- ja TTIP-vapaaksi alueeksi ja sadat tuhannet ihmiset ovat osallistuneet CETA:n vastaisiin mielenosoituksiin. Lisäksi Vallonian parlamentin CETA-vastustus on kuluneen viikon aikana saanut Euroopasta ja Kanadasta laajapohjaisen tuen muun muassa ammattiliitoilta, maanviljelijöiltä, ympäristöliikkeeltä, muulta kansalaisyhteiskunnalta sekä yksittäisiltä ihmisiltä.
Lisätietoa:
Marissa Varmavuori, marissa.varmavuori (at) gmail (piste) com, +358 505422067
Johanna Kähäri, johanna.kahari (at) gmail (piste) com, +358 406819158
Maria Brommels, mariabrommels (at) yahoo (piste) se, +358 451069777