Comprehensive Economic and Trade Agreement (CETA) on EU:n ja Kanadan välinen kauppa- ja investointisopimus. Sopimusneuvottelut aloitettiin vuonna 2009, ja sopimusteksti (pdf) allekirjoitettiin syksyllä 2014.
Sopimusprosessi ehti edetä hyvin pitkälle ennen kuin aktivistit, tutkijat tai poliitikot kiinnittivät asiaan suurempaa huomiota. Sopimusta on kritisoitu pitkälti samoista syistä kuin TTIP-sopimusta: neuvotteluprosessi oli epädemokraattinen ja sopimus ajaisi monikansallisten korporaatioiden etuja ihmisten ja ympäristön kustannuksella. Myös CETA:an sisältyy investointisuojamekanismi, joka rajoittaisi lainsäädäntöä ja käytännössä loisi sijoittajien käyttöön yksityistetyn oikeuslaitoksen. Lisäksi CETA:n pelätään toteutuessaan tuovan tietynlaisen takaportin TTIP-sopimukselle: vaikka TTIP-sopimus kaatuisi, monikansalliset korporaatiot pystyisivät hyödyntämään CETA:a rekisteröitymällä Kanadaan.
Koska sopimuksen sisältöön ei kyetty vaikuttamaan, on pyritty estämään sen voimaan astuminen. TTIP- ja CETA-sopimuksia vastaan yritettiin käynnistää eurooppalainen kansalaisaloite kesällä 2014, mutta EU-komissio kieltäytyi hyväksymästä aloitetta. Hylkäämisen jälkeen kansalaisjärjestöt laativat itseorganisoidun kansalaisaloitteen, joka keräsi vaaditut miljoona nimeä noin kahdessa kuukaudessa, ja sai koko keräyksen aikana kasaan yli kolme miljoonaa nimeä.
Kamppailu sopimusta vastaan jatkuu edelleen, vaikka prosessi onkin edennyt jo pitkälle. Euroopan parlamentissa sopimus hyväksyttiin 15.2.2017, minkä jälkeen se siirtyi ratifioitavaksi EU:n jäsenmaiden kansallisiin ja alueellisiin parlamentteihin. CETA-sopimuksen on ratifioinut vuoden 2020 alkuun mennessä 14/30 sen sopijaosapuolista. 21.9.2017 alkoi sen väliaikainen soveltaminen niiden sopimusosioiden osalta, joiden on katsottu kuuluvan EU:n toimivallan piiriin ja jotka siis eivät edellytä vahvistamista jäsenmaiden parlamenteissa.
Kokonaisuudessaan CETA ei siis ole vielä astunut voimaan, ja sen ratifiointi jäsenmaissa on edelleen kesken. Yleisen tulkinnan mukaan hylkäävä päätös yhdessäkin jäsenmaassa estää koko sopimuksen voimaanastumisen. Sopimuksen läpimenoa varmistellakseen CETA-neuvottelijat julkaisivat syksyllä 2016 useita sopimustekstiä täydentäviä julkilausumia, joissa vakuuteltiin sopimukseen liitettyjen epäilysten ja huolien olevan turhia. Lainopillisten arvioiden mukaan täydentävillä julkilausumilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista juridista merkitystä.
LISÄTIETOA