Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) on EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus, jota on neuvoteltu heinäkuusta 2013 lähtien. Neuvottelut oli tarkoitus saada päätökseen presidentti Obaman kauden aikana eli vuoden 2016 loppuun mennessä. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, ja tällä hetkellä neuvottelut ovat jääneet tauolle.
TTIP-sopimuksen tavoitteena on luoda alueiden välille yhdenmukaiset kaupan standardit, joita ovat olleet lobbaamassa lähinnä monikansalliset korporaatiot. TTIP-sopimus sisältää investointisuojamekanismin, joka käytännössä loisi yrityksille yksityistetyn oikeuslaitoksen ja kaventaisi julkista lainsäädäntövaltaa. Lisäksi sopimuksen myötä luotaisiin ns. sääntely-yhteistyöelin, joka siirtäisi tulevia kiistanalaisimpia kysymyksiä suljettuihin virkamiesmenettelyihin. TTIP-sopimusta onkin pidetty esimerkkinä uudesta perustuslaillisuudesta.
Neuvotteluista tiedettiin pitkään hyvin vähän, sillä ne käydään suljettujen ovien takana. Epädemokraattisuus ja vuodetut tiedot sopimuksen sisällöstä ovat herättäneet runsaasti kritiikkiä niin kansalaisyhteiskunnan, palkansaajien kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Euroopan komissio on vastannut kritiikkiin muun muassa laatimalla salaisen viestintästrategian julkisen keskustelun laannuttamiseksi. Komissio raotti lopulta salaisuuden verhoa ja julkaisi sijoittajasuojakappaleen huhtikuussa 2014, käynnistäen siitä samalla julkisen konsultaation. Muita komission ehdotuksia sopimuksen tekstiksi on julkaistu vasta tammikuusta 2015 lähtien.
TTIP- ja CETA sopimuksia vastaan oltiin käynnistämässä eurooppalaista kansalaisaloitetta kesällä 2014, mutta EU-komissio kieltäytyi hyväksymästä aloitetta. Hylkäämisen jälkeen kansalaisjärjestöt laativat itseorganisoidun kansalaisaloitteen, joka keräsikin vaaditut miljoona nimeä noin kahdessa kuukaudessa. Vuoden aikana aloitteen allekirjoitti miltei 3.3 miljoonaa ihmistä.
Lue lisää: Uusi uljas transatlanttinen kumppanuus
LISÄTIETOA