Tiedote 8.2.2016
[Vapaa julkaistavaksi heti]
TTIP-verkosto: TTIP-sopimus uhkaa siirtää ennennäkemättömällä tavalla valtaa EU:lle ja uusille transatlanttisille toimielimille
Kansalaistoimijoiden muodostama TTIP-verkosto varoittaa Suomen eduskuntaa TTIP-sopimuksen luomasta vakavasta uhasta kansalliselle itsemääräämisoikeudelle. Euroopan komission ehdotuksen mukainen transatlanttinen sopimus vaarantaisi ihmisoikeudet ja merkitsisi merkittävää vallansiirtoa eduskunnalta EU:lle ja uusille ylikansallisille toimielimille.
TTIP-verkosto toimitti perjantaina 5. helmikuuta eduskunnan suurelle valiokunnalle kannanottonsa lausuntokierroksella olevaan ehdotukseen.
“TTIP-sopimuksen ja sen riitojenratkaisuelimen ei ole määrä kunnioittaa Suomen perustuslakia tuomioistuinratkaisuissaan. TTIP:ssa on siten kyse eräästä Suomen historian merkittävimmistä toimivallan siirroista EU:lle ja kansainvälisille toimielimille”, toteaa verkostossa toimiva Marissa Varmavuori.
“On vaikea ymmärtää, miten Suomen hallituksessa suhtaudutaan projektiin niin innostuneesti, vaikka sopimuksen taloushyötyjä koskevilta arvioiltakin on pudonnut pohja pois riippumattomien tutkijoiden tekemissä tarkasteluissa”, Varmavuori jatkaa.
Verkoston mielestä TTIP-sopimukseen sisältyy myös vakava yhdenvertaisuusongelma.
“TTIP-sopimus suosisi ylikansallisia yrityksiä paikallisten yritysten kustannuksella. Sijoittaja-valtio -riitojenratkaisu antaisi ulkomaisille sijoittajille suuremmat oikeudet kuin kotimaisille sijoittajille ja loisi siten kilpailulle epäyhdenvertaiset ehdot. Samalla se edistäisi veroparatiisitaloutta ja yksityistä ylikansallista monopolisaatiota”, katsoo TTIP-verkoston Thomas Wallgren.
Verkosto näkee paljon puhutun investointisuojan ohella ongelmalliseksi myös sopimukseen kaavaillun sääntely-yhteistyön.
“Myös sääntely-yhteistyö edistäisi ylikansallisten yhtiöiden mahdollisuuksia ohjata taloudellisen toiminnan sääntelyä tavalla, joka syrjii paikallisia taloudellisia toimijoita”, Wallgren toteaa.
Lisätietoja:
Marissa Varmavuori, +358 505422067, marissa.varmavuori(at)gmail.com
Thomas Wallgren, +358 504154808, thomas.wallgren(at)iki.fi
5.2.2016
Lausunto koskien valtioneuvoston E-selvitystä E 43/2013 vp (TTIP-sopimusneuvottelut) täydentäviä E-jatkokirjeitä EJ 19/2015 vp (Investointisuoja) ja EJ 25/2015 vp (Taustaselvitykset neuvottelutilanteesta)
Edellä mainituissa asiakirjoissa esitettyjä tietoja koskien vaadimme Suomen eduskunnalta seuraavia sitoumuksia. Perustelut vaatimuksille ovat alla, perusteellisempi analyysi liitteessä. Vaadimme eduskunnalta, että
- se turvaa Suomelle jatkossakin kansallisen itsemääräämisoikeuden ja vapauden demokraattiseen päätöksentekoon ilman korvausvelvollisuuden uhkaa.
- se estää ylikansallisia yhtiöitä suosivan epäyhdenvertaisen kohtelun, jonka investointisuojan riitojenratkaisu ja sääntely-yhteistyö niille antaisi paikallisten yritysten kustannuksella.
- ylikansallisille yhtiöille ei anneta etuoikeutta haastaa valtiota korvauksiin demokraattisen ja suvereenin lainsäädäntöoikeutensa käyttämisestä
- ylikansalliset sääntelyelimet ja yhtiöt eivät saa sopimuksen pohjalta, nk. sääntely-yhteistyön kautta oikeutta ohjata Suomen kansallista lainsäädäntöä.
- Suomen velvoite noudattaa perustuslakiaan ja kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksiaan ei tule riippumaan siitä, mihin ihmisoikeussopimuksiin Yhdysvallat on sitoutunut.
- se estää taloudellisten ihmisoikeuksien (esimerkiksi TSS-sopimus, naisten-, lasten- ja vammaisten oikeuksien sopimukset) loukkaamisen.
- TTIP:n sijoittajansuoja ei vaaranna Suomen työeläkejärjestelmää eikä Suomen ihmisoikeusperustaista vastuuta järjestää hyvinvointipalvelunsa (TFEU, artikla 207.4 b)
- se turvaa sellaisen kansallisen hyvinvointipalvelun laajemman luonteen ja määritelmän, joka ei vastaa TTIP-, TiSA- ja CETA-sopimusten julkisten palvelujen määritelmää.
- ei salli TTIP:n sijoittajansuojan eikä sääntely-yhteistyön sopimista EU:n yksinomaisessa toimivallassa.
- sopimusta ei hyväksytä eikä voimaan saateta eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Sopimus koskee Suomen perustuslakia ja merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle ja ylikansaliselle toimielimelle, joten eduskunnan velvollisuus on varmistaa, ettei se vaaranna valtiosääntömme kansanvaltaisia perusteita.
- se selvittää, mitä TTIP:n sijoitustuomioistuinta koskevan esityksen (artiklan 13.4) ilmaisu “For greater certainty, the meaning given to the relevant domestic law made by the Tribunal […]” juridisesti merkitsee Suomea mahdollisesti koskevien tuomioiden suhteen.
- se kunnioittaa YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ja kestävän kehityksen sopimuksen (2015) vaatimusta, että tämänkaltaiset globaalia taloutta koskevat ratkaisut tulee neuvotella ja tehdä monenkeskisesti eikä kahdenvälisesti.
- se varmistaa että koko sopimuksesta, erityisesti investointisuojasta ja sääntely-yhteistyöstä tehdään riippumaton ja pätevä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten arviointi ennen kuin neuvotteluja voidaan jatkaa.
- TTIP-sopimus saatetaan laaja-alaisuutensa vuoksi käsittelyyn suuren valiokunnan ohella myös muissa eduskunnan valiokunnissa.
Kutakin alla numeroitua kappaletta vastaavat lähteet, perustelut ja tarkempi analyysi löytyvät samalla kappalenumeroinnilla liitteestä.
1. TTIP ei lisäisi yhdenvertaista vaan eriarvoista kohtelua, ei vapautta vaan kaupallista byrokratiaa
TTIP-sopimus suosisi ylikansallisia yrityksiä paikallisten yritysten kustannuksella. Sijoittaja-valtio -riitojenratkaisu antaisi ulkomaisille sijoittajille suuremmat oikeudet kuin kotimaisille sijoittajille ja loisi siten kilpailulle epäyhdenvertaiset ehdot. Samalla se edistäisi yksityistä ylikansallista monopolisaatiota. Vastaavasti myös sopimukseen esitetty sääntely-yhteistyö edistäisi ylikansallisten yhtiöiden mahdollisuuksia ohjata taloudellisen toiminnan sääntelyä tavalla, joka syrjii paikallisia taloudellisia toimijoita.
2. TTIP tukahduttaisi taloudellisia ihmisoikeuksia ja kansojen itsemääräämisoikeutta
Kaupan, rahoituksen ja sijoitusten aloja ei ole millään tavoin vapautettu ihmisoikeuksia koskevista periaatteista ja velvoitteista. TTIP-sopimus kuitenkin asettaisi kaupan ja investoinnit perustuslaillisten sitoumusten ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden edelle. Samalla kun TTIP-sopimus vaarantaisi taloudelliset ihmisoikeudet se myös rajoittaisi demokratiaa ja kansojen itsemääräämisoikeutta. TTIP ei tulisi kieltämään Suomelta julkisen sääntelyn toimia, lakeja tai standardien kohottamista, mutta ne voisivat tulla investointisuojaan sisältyvän riitojenratkaisumenettelyn kautta Suomelle taloudellisesti hyvin kalliiksi. Tämä pelotevaikutus johtaisi helposti sääntelyn jähmettymiseen.
TTIP toimisi siis YK:n perusperiaatteina olevia kansojen itsemääräämisoikeutta ja suvereniteettia vastaan. TTIP:ssa onkin kyse Suomen täysivaltaisuuden kannalta eräästä historian merkittävimmästä toimivallan siirrosta EU:lle tai ylikansalliselle toimielimille. Suomen hyvinvointijärjestelmän perimmäinen kulmakivi on maamme mahdollisuus kehittää sitä oman demokratiansa puitteissa. TTIP rajoittaa tätä mahdollisuutta. Lissabonin sopimukseen sisältyvän TFEU artiklan 207.4 b mukaan Suomella on kuitenkin mahdollisuus “kansalliseen hätäjarruun” tilanteessa, jossa kansainvälinen sopimus uhkaa vaarantaa kansallisen tavan sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen järjestämiseen. Eduskunnan velvollisuus on harkita tämän hätäjarrun käyttöä, eli kansallisen veton esittämistä TTIP:lle Euroopan unionin yhteisessä päätöksenteossa. Harkintansa tueksi eduskunta voi järjestää asiasta neuvoa-antavan kansanäänestyksen.
3. TTIP vaarantaisi hyvinvointipalvelut eikä kuulu EU:n kauppapolitiikan yksinomaiseen toimivaltaan
TTIP-sopimukseen kaavailtu riitojenratkaisumekanismi on valtuutettu soveltamaan ja kunnioittamaan vain TTIP:n molempien sopimusosapuolten välillä voimassa olevia kansainvälisen lain sääntöjä. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole hyväksynyt taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) sopimusta, naisten, lasten ja vammaisten oikeuksien sopimuksia, kuutta ILO:n kahdeksasta perussopimuksesta eikä monia kansainvälisiä ympäristösopimuksia. Riitojenratkaisuelimen tuomioilla ei näin ole edes valtuuksia kunnioittaa laillisesti velvoittavina päätöksissään näiden YK- ja ILO-sopimusten velvoitteita eikä myöskään Suomen perustuslakia, koska kansallista lakia ei huomioida TTIP:n tuomioissa oikeudellisesti velvoittavana. TTIP-sopimuksen myötä perustuslakimme ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidemme täytäntöönpanoa alkaisikin määrätä se, mitkä Suomen ja lähes kaikkien muiden maailman maiden ratifioimat kansainväliset, YK:n peruskirjaan nojautuvat ihmisoikeussopimukset Yhdysvallat on jättänyt ratifioimatta.
TTIP-sopimukseen sisältyy paljon aloja ja se vaikuttaisi sitovilla määräyksillään lainsäädäntöön monilla aloilla, joita koskevat päätökset eivät sisälly EU:n kauppapolitiikan toimivaltaan. Onkin ihmisoikeussitoumustemme vastaista valtuuttaa kaupan ja sijoitusten edistämiseen keskittyviä viranhaltijoita tekemään perus- ja ihmisoikeuksien täytäntöönpanon edellytyksiin sitovasti vaikuttavia päätöksiä.
4. TTIP raunioittaa kansainvälisen talouden monenvälisen yhdenvertaisen sopimisen ja kestävän kehityksen sitoumuksia
Vuoden 2015 YK:n yleiskokouksen useat päätöslauselmat vaativat, että globaalia taloutta koskevan päätöksenteon tulee olla monenkeskistä, tasapuolista ja demokraattista sekä kunnioittaa kansojen oikeutta ja vapautta osallistua yhdenvertaisesti elämäänsä vaikuttavien päätösten tekemiseen. Myös EU ja Yhdysvallat ovat sitoutuneet kyseisiin päätöslauselmiin ja lupautuneet edistämään yleismaailmallista ja tasapuolista monenkeskistä kaupan järjestelmää. TTIP-sopimuksella EU ja Yhdysvallat pyrkivät kuitenkin hallinnoimaan globaalia kauppaa kahdenvälisellä sopimuksella ohi monenkeskisen järjestelmän.
5. Valtioilla on velvollisuus tehdä arvioinnit TTIP-sopimuksen ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista sekä neuvottelu- ja valtarakenteiden avoimuudesta ja demokraattisuudesta
EU:n esitykset TTIP-sopimuksesta loukkaisivat toteutuessaan YK:n peruskirjaan kuuluvia kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ja vaarantaisivat taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten (TSS) ihmisoikeuksien, naisten, lasten ja vammaisten oikeuksien sekä työntekijöiden oikeuksien ja monien ympäristösopimusten velvoitteiden toteutumisen. Vaadimme siksi, että TTIP-, CETA- ja TiSA-sopimusten vaikutuksista tehdään kaupallisista intresseistä riippumattomat ja pätevät ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Neuvotteluja ei tule jatkaa ennen kuin arvioinnit on tehty riippumattomalla ja päteväksi katsottavalla tavalla.