Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Timo Vuori keskustelivat Ylen aamu-tv:ssä 16.1. TTIP-sopimuksesta. Kuten tavallista, keskustelu keskittyi investointisuojaan.
Koskenniemi sanoi, ettei TTIP-sopimuksen investointisuoja ole hyväksyttävissä. Hänen mukaansa investointisuoja tuhoaisi eurooppalaisen perustuslaillisen järjestelmän ja edustuksellisen demokratian.
Euroopan komissio toteutti kesällä 2014 julkisen konsultaation TTIP-sopimuksen investointisuojasta. Vastauksia tuli lähes 150 000, joista noin 97 prosentissa vastustettiin investointisuojaa TTIP-sopimuksessa sekä muissa EU:n kauppasopimuksissa.
– Toivon, että komissio ottaa huomioon kansalaisten konsultaation ja suojaa ei tule sopimukseen tässä muodossa. Minusta on täysin selvää, että jos se siellä on, niin sopimuksen tulee kaatua, linjasi Koskenniemi.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Timo Vuori puolestaan ei nähnyt investointisuojan vaikutuksia näin vaarallisena. Vuori totesi Koskenniemen vain maalailevan uhkakuvia. Hänen mukaansa Suomi ei vielä kertaakaan ole joutunut välimiesoikeuteen investointiriidan takia. Vuori piti suurempana uhkana sitä, ettei Suomeen saada kansainvälisiä investointeja. Sopimus olisi hänen mukaansa tärkeä, sillä sopimuksella olisi mahdollista nostaa EU-alueen bruttokansantuotetta ja hyötyä USA:n kiihtyneestä taloudesta.
Vuoren esittämä ajatus lisääntyvästä talouskasvusta perustuu luultavasti Euroopan komission tilaamiin vaikutusarvioihin TTIP-sopimuksen taloushyödyistä. Komission CEPR:iltä vuonna 2013 tilaaman vaikutusarvion (pdf) mukaan talouskasvu voisi EU-alueella lisääntyä 0, – 0,48% vuoteen 2027 mennessä, siis optimistisimmankin skenaarion mukaan vuositasolla alle 0,05%.
Monet tutkimuslaitokset ovat kuitenkin kritisoineet (CEPR:in tutkimuksen metodologisia valintoja ja pitäneet CEPR:in arvioita sopimuksen talousvaikutuksista . Jopa Elinkeinoelämän keskusliiton Simo Karetie myönsi Ylen Politiikkaradion keskustelussa..2014, ettei sopimuksesta tehtyjä vaikutusarvoita voi ottaa lupauksina sen paremmin lisääntyvästä talouskasvusta kuin kasvavasta työllisyydestä.
CEPR:in tekemän vaikuttavuusarvion ohella TTIP-sopimuksen taloudellisista vaikutuksista on olemassa myös . Esimerkiksi GDAE:n mallinnuksen mukaan TTIP johtaisi EU:n osalta kaupankäynnin nettovähenemiseen, BKT:ssa näkyviin tappioihin sekä noin 600 000 työpaikan menettämiseen.
Koska vaikutusarvioista on turha kiistellä, joidenkin kriitikoiden mielestä julkisessa keskustelussa tulisi siirtyä investointisuojateknisistä yksityiskohdista periaatteelliseepaan keskusteluun: ja millä hinnalla lupailtuja taloushyötyjä ollaan valmiita tavoittelemaan