EU:n jäsenmaat päättivät eilen aloittaa kauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa. Belgia pidättäytyi äänestämästä, ja Ranska äänesti päätöstä vastaan. Ranska viittasi perusteluissaan EU:n aiempaan kantaan, jonka mukaan EU ryhtyy kauppaneuvotteluihin vain sellaisten maiden kanssa, jotka kunnioittavat Pariisin ilmastosopimusta.
Ranska vaati myös takeet siitä, ettei uusia neuvotteluja käytetä takaporttina jäissä olevien TTIP-neuvottelujen elvyttämiseksi, jotka aikoinaan nostattivat valtavan protestiaallon koko Euroopassa. Huoli siitä, että komissio saattaisi käyttää vanhaa TTIP-mandaattia neuvottelujen laajentamiseksi ei ole aiheeton, sillä Politicon artikkelin mukaan komission virkamiehet ovat jo suunnitelleet neuvottelujen laajentamista seuraavassa vaiheessa maatalouskysymyksiin ja julkisiin hankintoihin, mikä saattaisi sopia myös jäsenmaiden enemmistölle.
Yleisön rauhoittamiseksi julkisuuteen on annettu kuva, että Trump haluaa melko laajan sopimuksen, joka takaa amerikkalaisen hormonilihan pääsyn EU:n markkinoille, mutta EU suostuu neuvottelemaan ainoastaan teollisuustuotteiden tullien alentamisesta. Todellisuudessa myös EU pyrkii vaiheittain laajentamaan neuvotteluja, sillä EU:n yritykset haluavat oman osuutensa Yhdysvaltojen julkisista hankinnoista. Tässä valossa näyttää siltä, että Trumpin uhkaukset nostaa autotullit 25 prosenttiin neuvottelujen vauhdittamiseksi aiheutti kriisin, joka sopivasti tarjosi jäsenmaille verukkeet ohittaa ikävät ilmastokysymykset ja aloittaa kauppaneuvottelut uudelleen.