Asiantuntijat Uniperin ISDS-uhkauksesta:
Uniperin ISDS-kanne Hollantia vastaan hiilikiellon johdosta olisi riskipeliä
Uniper on uhannut nostaa energiaperuskirjan nojalla korvauskanteen Hollantia vastaan sen uuden hiililain johdosta. Kanne olisi isku vasten kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Mutta minkälaisia mahdollisuuksia Uniperilla olisi voittaa oikeusjuttu Hollantia vastaan? Muun muassa tätä kysymystä pohtivat Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden sekä ilmasto-oikeuden asiantuntijat Pekka Niemelä, Harro Van Asselt, Kati Kulovesi ja Mikko Rajavuori yhteisessä blogikirjoituksessaan 18.3.2020.
Kirjoittajat eivät lähde veikkaamaan mahdollisen välimiesmenettelyn lopputulosta, sillä tapaukseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Alla on muutama blogista poimittu näkökohta.
Voiko Hollannin hiilikiellon tulkita Maasvlakte 3-voimalan ”välilliseksi pakkolunastukseksi”?
Uniper on julkisuudessa perustellut korvausvaatimustaan sillä, että Maasvlakte 3 -voimalan ennenaikaista alasajoa Hollannin uuden hiililain johdosta voidaan käytännössä verrata pakkolunastukseen, jolloin energiaperuskirja takaa sijoittajille korvauksen välillisestä pakkolunastuksesta.
Energiaperuskirjan tekstin pohjalta näyttää mahdolliselta, että Uniper voisi tällaisessa tapauksessa saada jonkinlaista korvausta. Asian tekee kuitenkin monimutkaisemmaksi oikeustieteessä jaettu yhteisymmärrys siitä, että kansainvälinen oikeus tunnustaa valtioiden oikeuden toteuttaa alueellaan sääntelyä oikeutettujen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kansanterveyden, turvallisuuden tai ympäristön suojelemiseksi ilman korvausvelvoitetta, vaikka nämä toimet voisivat johtaa pakkolunastuksen kaltaisiin seurauksiin.
Hollannin hiililaki, jolla pyritään vähentämään vaarallisia hiilidioksipäästöjä, sopisi hyvin tähän kategoriaan. Vanhemman polven investointisopimuksista, kuten energiaperuskirjasta, puuttuvat useimmiten
valtioiden sääntelyvaltaa koskevat tarkennukset, ja siksi välimiestribunaalit ovat päätyneet hyvin erilaisiin ratkaisuihin välillistä pakkolunastusta koskevissa riidoissa. Jotkut tribunaalit ovat sivuuttaneet kysymykset valtion sääntelytoimien oikeutuksesta ja toimeenpanotavasta ja keskittyneet arvioimaan ainoastaan sitä, ovatko valtion toimien välilliset vaikutukset sijoitukseen niin vakavia, että ne ovat verrattavissa pakkolunastukseen.
Toiset tribunaalit ovat pyrkineet huomioimaan myös valtioiden sääntelyvaltaa koskevan doktriinin. Nämä tribunaalit ovat puolestaan päätyneet siihen, ettei valtioiden säätämiä syrjimättömiä, yleisen edun takia säädettyjä lakeja asianmukaisesti sovellettuina voida pitää korvattavana välillisenä pakkolunastuksena, elleivät valtiot ole erikseen luvanneet olla säätämättä tällaisia lakeja.
Jäivätkö Uniperin ”oikeutetut odotukset” lunastamatta hiilikiellon takia?
Uniperin kanne koskisi luultavasti myös energiaperuskirjan artiklan 10 rikkomista, joka takaa sijoittajalle kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Uniperin suurimman omistajan Fortumin tulkinnan mukaan tämä artikla suojaa sijoittajaa valtion yksipuolisilta lainsäädäntömuutoksilta.
Fortum ilmeisesti viittaa tässä yhteen kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun yleisesti käytettyyn arviointiperusteeseen, joka koskee sijoittajan oikeutettuja odotuksia. Se velvoittaa valtiota pitämään kiinni sijoittajalle antamistaan lupauksista tai toimimaan sijoittajalle antamiensa vaikutelmien mukaisesti.
Uniper on väittänyt, että sen käymät suorat neuvottelut Hollannin hallituksen kanssa vaikuttivat vahvasti sen päätökseen aloittaa Maasvlakte 3:n rakennustyöt. Jos Uniper pystyy osoittamaan, että sille neuvottelujen johdosta syntyi oikeutettuja odotuksia siitä, että vuonna 2016 avattu voimala voisi jatkaa toimintaansa ainakin vuoteen 2056 saakka, välimiestribunaali voisi tuomita Hollannin korvauksiin siitä, ettei se toiminut Uniperille antamansa vaikutelman mukaisesti vaan hyväksyi uuden hiililain, joka lopettaa hiilenpolton jo vuoden 2030 alkuun mennessä.
Tässäkin tapauksessa on vaikeaa ennustaa välimiestribunaalin mahdollista päätöstä, sillä julkisuuteen on tihkunut hyvin vähän tietoja Hollannin hallituksen ja Uniperin aikoinaan käymistä keskusteluista. Mitään yhtenäistä käytäntöä ei myöskään ole syntynyt sen suhteen, millainen valtion toiminta voi antaa sijoittajalle aihetta oikeutettuihin odotuksiin tai siitä, minkälaisissa olosuhteissa kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun standardi suojaa sijoittajien oikeutettuja odotuksia.
____________________
Lue blogikirjoitus kokonaisuudessaan täältä:
https://www.ejiltalk.org/risky-business-unipers-potential-investor-state-dispute-against-the-dutch-coal-ban/