#vaalikoneetvaikenee #stopTTIP #vaalit2015
Vaalikoneita on joka lähtöön ja kaikki itsensä kunnioittavat mediat laativat nykyään vaalien alla omat vaalikoneensa. Kevään eduskuntavaalit eivät ole mikään poikkeus.
Vapaakauppasopimuksista, kuten CETA, TTIP ja TISA, kiinnostunut äänestäjä huomaa, että tällä hetkellä kuumeisesti neuvoteltavista sopimuksista ei kysytä mitään vaalikoneissa. Vaalikoneet ovat keskeisellä sijalla äänestyspäätöksiä tehtäessä. Suurimmilta toimijoilta eli Yleltä ja Helsingin Sanomilta, jotka ovat seuratuimpia vaalikoneita, sekä maakuntalehdiltä tätä voi pitää merkittävänä laiminlyöntinä. Poikkeuksen vallitsevasta mallista muodostavat mtv:n ja Pohjanmaan ruotsinkielisen lehtikonsernin vaalikoneet, joista löytyy kysymys TTIP-sopimuksesta. Lisäksi myös netissä olevasta Avoimesta vaalikoneesta löytyy kysymys aiheesta. (Jos joku vapaakaupasta kysynyt taho on jäänyt huomaamatta, asiasta saa ilmoittaa sivuston ylläpitäjille osoitteeseen ttipinfo (at) riseup (piste) net.)
Kun ottaa huomioon kuinka paljon esimerkiksi parhaillaan EU:n ja USA:n välillä neuvoteltava TTIP-sopimus vaikuttaisi tulevan eduskunnan toiminnan raameihin, olisi todella ollut välttämätöntä sisällyttää kysymys TTIP:stä vaalikoneisiin. On selvää, että sekä ehdotettu välimiesmenettely ISDS että kaavailtu sääntely-yhteistyötä tekevä elin (Regulatory co-operation Body, RCB) siirtäisivät todellista valtaa poliittisilla vaaleilla valituilta parlamenteilta yritysten ja ennen kaikkea suuryritysten kabinetteihin.
Eduskunta tulee myös varmasti muodossa tai toisessa käsittelemään asiaa. Komissio on saanut Eurooppa-neuvostolta mandaatin neuvotella sopimuksen mutta miten se lopullisesti hyväksytään, on vielä auki. CETA-sopimus Kanadan kanssa, mistä lopullinen ehdotus lepää ilman hyväksyntää, käsiteltiin eduskunnan suuressa valiokunnassa. Monet juristit niin Brysselissä kuin muualla arvioivat TTIP:n ja muiden EU:n vapaakauppasopimusten päätyvän paitsi Eurooppa-parlamenttiin myös kansallisiin parlamentteihin hyväksymistä varten.
Vapaakauppasopimukset ovat siis selkeästi eduskuntavaalikysymys.
TTIP-verkoston aktiivit ovat vuoden alussa olleet aktiivisesti yhteydessä usean median toimituksiin ehdotuksella sisällyttää kysymys TTIP:stä vaalikoneisiin, ja kyselyihin saatiin varovaisen myönteisiä vastauksia, mutta lopulta kysymys ei ole mediataloja kiinnostanut. Onko todella niin, että aihe ei kiinnosta? Vai eivätkö toimittajat tunne asiaa riittävästi, kuten Ylen toimittajan kommentti vaalichatissa antaisi ymmärtää: “Onko eduskunnalla valtaa TTIP:n suhteen? Onko sinulla tietoa tästä?”
Vai onko kyseessä tietoinen poliittinen valinta, jolla sopimus pyritään vaikenemaan kuoliaaksi suomalaisessa julkisessa keskustelussa? Verrattuna muualle Eurooppaan, Suomessa sopimukset ovat saaneet äärimmäisen vähän mediajulkisuutta eikä suurin osa puolueistakaan ota asiaan aktiivisesti kantaa, ei ilmeisesti edes näin vaalien alla.
On täysin vastuutonta, että merkittävä kansainvälinen ja kansallinen kysymys ohitetaan täysin vaalikoneissa, jolloin äänestäjien mahdollisuus arvioida puolueiden ja ehdokkaiden suhtautumista neuvotteilla oleviin sopimuksiin jää todella heikoksi. Asiaa ei auta sekään, että myöskään vaalitenteissä vapaakauppasopimuksia ei ole nostettu perusteelliseen keskusteluun.
Euroopassa keskustelu vapaakauppasopimuksista mediassa ja kansalaisten parissa on ollut kiivasta. Jo 1,6 miljoonaa eurooppalaista on ilmaissut kantansa allekirjoittamalla epävirallisen kansalaisadressin sopimuksen vastustamiseksi. Allekirjoituksista yli 30 000 on Suomesta. Luulisi siis kiinnostavan, niin mediaa kuin poliitikkojakin.
Vapaakauppasopimukset loistavat poissaolollaan niin vaalikoneissa kun vaalikeskusteluissakin. Haasta oma ehdokkaasi ja puolueita somessa #vaalikoneetvaikenee # stopTTIP #vaalit2015. Vaaditaan poliitikoilta vastauksia, jos media ei niitä suostu vaatimaan!
Ainoa isompi vaalikone, josta voit katsastaa ehdokkaiden ja puolueiden näkemyksiä vapaakauppa-sopimukseen löytyy MTV:n sivuilta.
Edit 8.4. 16.15 Lisätty huomio avoimesta vaalikoneesta palautteen perusteella.